Nugadogin Gypsy-Queenin ihka ensimmäinen "pönötyskuva". Ikää tytöllä tässä vasta noin 5 vkoa :-)

Yksi päätavoitteistani kasvatustyössä rodunomaisten ja terveiden kasvattien lisäksi on pysyä yhteydessä meiltä lähteneisiin pentuihin ja heidän omistajiinsa myöhemminkin. Näin voin varmistaa, ettei pennun omistajat jää "yksin" pulmatilanteissa ja minä saan kasvattieni kehityksestä arvokasta tietoa. Jokainen vauva maailmalla on "kasvattajamamman" mussukka vielä aikuisenakin.

Hienoja tavoitteita edellä mainitsemieni lisäksi ovat esim. näyttelymenestyjien tai kilpakoirien tavoitteellinen kasvattaminen, enkä haluakaan niitä vähätellä. Minulle näiden edelle menee kuitenkin tavoite kasvattaa yhteiskuntakelpoisia, varmahermoisia, omistajiinsa voimakkaasti kiintyviä ja muutoksissa sujuvasti mukana tulevia perhekoiria, rodunomaista ulkonäköä unohtamatta. Kaikki, mitä niiden ominaisuuksien ja terveyden lisäksi saadaan, on bonusta (tärkeää sellaista tietenkin).

Oikeiden omistajien vaikutusta koiriensa menestykseen ja hyvinvointiin ei voida vähätellä. Siksi panostankin nykyään vielä entistä enemmän oikeiden perheiden ja koirien "natsaamiseen", esim. pentutestauksen (hovawartit) keinoin. On tärkeää löytää pienokaiselle se ihminen, joka jaksaa pitää siitä huolta koko sen loppuelämän ajan ja joka tietää pennun ostaessaan, minkälaisen rodun edustajan on hankkinut ja mitä se tulee häneltä vaatimaan. Kun näen omistajan kertovan kasvatistani rakkautta silmissään ja ylpeyttä äänessään, tunnen toiveideni täyttyneen... Sellaisin eväin selvitään niistä hankalistakin päivistä, joita koiran omistajille varmasti välillä tulee.